J.H. Erkon kirjoituskilpailu
J.H. Erkon kirjoituskilpailun 2024 proosakierroksen ensimmäinen palkinto Hermanni Härmälälle
Vuoden 2024 J.H. Erkon kirjoituskilpailun voittajat esittäytyvät
Jo 68. kerran järjestetyn J. H. Erkon kirjoituskilpailun on vuonna 2024 voittanut maskulainen Hermanni Härmälä. Tämän vuoden kilpailulajina oli kaunokirjallinen proosa.
Kilpailuraadin mukaan Härmälän tekstissä ”taiturilliset sanankäänteet yllättävät, ilahduttavat ja naurattavat ääneen.”
Härmälä voitti kilpailun runosarjan ensimmäisen palkinnon viime vuonna, ja hän on ensimmäinen kirjoittaja kilpailun pitkässä historiassa, joka on päätynyt ykkössijalle kahtena peräkkäisenä vuotena, kahdessa eri sarjassa.
Toiselle sijalle sijoittui Kaisla Kaheinen Helsingistä ja kolmannelle sijalle Santeri Kataja Kaarinasta.
J. H. Erkon kirjoituskilpailu järjestettiin tänä vuonna 68. kerran, kirjallisuuden lajina oli tänä vuonna proosa. Kilpailuun osallistui ? alle 30-vuotiasta kirjoittajaa. Palkinnot myönnettiin Helsingin kirjamessuilla Töölö-lavalla torstaina 24.10.2024.
Kilpailuraadin muodostivat tänä vuonna Markku Paasonen, Syksy Tanninen ja Taija Roiha. Raadin päätuomarina toimi Anu Kaaja.
1. sija: Hermanni Härmälä
Kuvaile itseäsi kirjoittajana.
Lähiaikoina olen viehättynyt sisällön kustannuksella kielestä itsestään. Mietin, miten voisin kirjoittaa niin paljon pintaa, että väkisinkin jonkinlainen ydin erottuu. Jotkin lajit rakentavat suojaavia ”pesiä” jätteistä ja eritteistään; samassa hengessä kilpailutekstinikin palvelee rakenteellista onttoutta. Tyhjällä voi olla loistavat kuoret. Jäätyneen saippuakuplan sisään ei voi jäädä sitä, mikä juuston sisällä löyhkää. Kieli muodostuu kielen sisäisistä lihaksista ja kieltä kallon rakenteisiin liittävistä lihaksista. Minä olen kiinnostunut siitä osasta, mikä kursii kieltä kalloon ja kuinka paljon tässä on välissä maata, ilmaa ja ruumista.
Miksi kirjoitat proosaa? Kirjoitatko muita lajeja kuten näytelmiä, runoja tai esseitä?
En tiedä, kirjoitanko proosaa ylipäänsä. Osallistuin kilpailuun, johon sitä pyydettiin. En koskaan istunut alas ajatellen, että “tuotanpas nyt hieman proosaa”, vaan pikemminkin aloin penkoa vanhoja muistiinpanoja luoden niiden sekä löytömateriaalin pohjalta yksittäisiä tapahtumia, huomioita ja tokaisuja.
Pidemmän aikaa olen työskennellyt runokäsikirjoituksen parissa. Sen ohella olen työstänyt useampaa muutakin tapaa kirjoittaa päättämättä sen enempää, mitä muotoa ne voisivat valmiina edustaa. Onneksi sen enempää etu- kuin jälkikäteen kategorisointi ei ole kirjoittajan tehtävä. Kirjoitus itse kyllä opettaa, mitä lajia se on ja mielii olla.
Raadin mukaan kilpailutyösi ”haastaa proosan muodon ja on yhtä aikaa kokeellinen ja viihdyttävä.” Kerro hieman kilpailutyöstäsi ja sen kirjoittamisesta. Minkälaista kaunokirjallista tekstiä lähdit kirjoittamaan ja minkälainen siitä tuli?
Ryhdyin kirjoittamaan ajatellen, että voisin vetää Viikilät eli yrittää verhota runous proosan asuun. Inspiraationa toimivat Panu Räty ja Kaj Kalin, joiden pohjalta päätin luottaa toistorakenteisiin ilman perinteistä juonta. Pyrin tekemään päähenkilöstä mahdollisimman vastenmielisen ottaen vaikutteita Camus’lta ja Mishimalta. Kirjoitin tekstiä kolme kuukautta yhdistellen erilaisia tyylejä ja lähteitä luodakseni rekisterinvaihdoksia. Mukana on kaikkea aina raamattulainauksista pornomainosten ja keskustelupalstojen rikkakieleen. Teksti on katkoksin ilakoivaa keskeneräisyyttä, joka on mielestäni edelleen kesken. Ilmeisesti kaikenlainen halpuus kannatti.
Tekstinäyte
1.
Ihminen palaa kokonaan noin kahdessa tunnissa, ja tuottaa keskimäärin 1,4 – 4,1 kilogrammaa tuhkaa.
2.
Hänellä ei ollut enää sukulaisia, ystäviä, saati tuttuja. Saapui saattohoitoon yksin, eikä mennyt kuin kaksi päivää, ruoka ei mennyt enää alas ja hän kuoli. Myöhemmin mennessäni hänen huoneeseensa ihmettelin, ettei hänellä ollut tavaroita; vain yksi puku, jossa hän eli. Sekin on nyt viety. Ainoa jälki hänestä on ikunaan jäänyt rasvainen jälki hänen kasvoistaan. Hänen nenänsä painauma… Miten paksu kerros rasvaa… Menin lähelle ja katsoin sen läpi. Luulen, että aloin itkeä sisäänpäin. Suoraan nieluun. Kun aloin pyyhkiä jälkeä, ymmärsin, että jälki ei ollutkaan tällä puolen ikkunaa.
1.
Liha voi nauraa.
2. sija: Kaisla Kaheinen
Kuvaile itseäsi kirjoittajana.
Olen aika itsekriittinen kirjoittaja. Editoin tekstejäni paljon ja huolehdin siitä, kiinnostaako ”ketään” eli ns. kuvitteellista lukijaa. Minun täytyy välillä muistuttaa itseäni olemaan ottamatta itseäni liian vakavasti, mutta samalla kuitenkin pyrin ottamaan tekstini mahdollisen lukijan vakavasti, koska tuntuu falskilta aliarvioida jotakuta, joka on valmis käyttämään aikaansa tekstini lukemiseen. Toisaalta myös nautin kirjoittamisesta valtavasti, vaikka se ei aina ole helppoa. Olen todella kiinnostunut kielestä ja lausetason rytmistä.
Miksi kirjoitat proosaa? Kirjoitatko muita lajeja kuten näytelmiä, runoja tai esseitä?
Minulla on voimakas tarve kirjoittaa asioista, jotka jollain tavalla kiinnostavat tai vaivaavat minua. Olen aina lukenut paljon kaikenlaista kirjallisuutta, ja kirjallinen ilmaisu on siksi minulle tuttua ja luontevaa. Kirjoitan proosan lisäksi toisinaan jotain, joka lähestyy proosarunoutta, mutta fiktiiviset tekstini ovat enimmäkseen nimenomaan proosaa. Työkseni kirjoitan tieteellisiä artikkeleita samojedikielten äännehistoriasta ja etymologiasta.
Raadin mukaan kilpailutyösi ”tuo mieleen Laurence Sternen Tristram Shandyn mestarillisen asiaanpääsemättömyyden.” Kerro hieman kilpailutyöstäsi ja sen kirjoittamisesta. Minkälaista kaunokirjallista tekstiä lähdit kirjoittamaan ja minkälainen siitä tuli?
Alkuperäisen idean novelliin synnytti tarkoituksella väärin tulkittu fraasi tai kirjoitusohje ”[katso] äiti [minä ajan] ilman käsiä,” jolla kuvattiin siinä yhteydessä etenkin akateemisesta taustasta tuleville aloitteleville kirjoittajille tyypillistä liian älyllistä proosaa. Olen samaa mieltä alkuperäisen idean kanssa, mutta toisaalta ”äiti ilman käsiä” kuulosti aivan täydelliseltä novellin otsikolta. Aloin kirjoittaa aika suoraviivaista tapahtuman kuvausta, mutta novelli päätyi lopulta käsittelemään yllättävän paljon muistia ja muistamista sekä sitä, kuinka kertoa asioista, joista ei voi puhua suoraan.
Tekstinäyte
En totta puhuen ole tullut ajatelleeksikaan, että muistamattomuuteni saattaisi johtua putoamisesta. Enhän muista pudonneeni, mutta sehän tässä paradoksaalista onkin. Ei; muistikuvieni mukaan minä en pudonnut, vaan nimenomaan jähmetyin. Eikä kyse ollut ainakaan jälkikäteisen käsitykseni mukaan varsinaisesti siitäkään, että olisin äitini käytöksen seurauksena alkanut ikään kuin kiinnittää huomiota asemaani huomattavan ylhäällä korkeuksissa ja tullut äkkiä tietoiseksi siitä, että saattaisin pudota alas murskaten luuni sahanpurun väriseen hiekkalaatikkohiekkaan ja sen seurauksena alkanut pelätä itsekin ja jähmettynyt silkasta kauhusta. Toisin sanoen ei mielestäni ollut kyse siitä, ettäkö äitini hermostuneisuus olisi jollain tapaa tarttunut minuunkin, vaan pikemminkin koko todistamani tapahtumaketju (jonka saatan nähdä mielessäni nimenomaan tietynlaisena erillisten mutta kuitenkin toisiinsa järjestelmällisesti kytkeytyvien mikrotilanteiden ketjuna; siis juuri ketjuna eikä esimerkiksi epämääräisemmin toisiinsa liittyvien välähdysten sarjana) vaikutti siinä hetkessä jollain niin perustavanlaatuisella tavalla järkyttävältä ja mielettömältä, ettei minulla ollut psykologisessa mielessä kerrassaan mitään muuta mahdollisuutta kuin jäätyä paikoilleni tarkastelemaan tilannetta, vaan pikemminkin syvennyin tuossa nimenomaisessa leikkikentälle sijoittuvassa muistossa tarkastelemaan omaa sisäistä maailmaani.
3. sija: Santeri Kataja
Kuvaile itseäsi kirjoittajana.
Kaiketi olen itsekriittoinen: joskus tekstini tuntuvat jotenkin mitäänsanomattomilta ja/tai amatöörimäisiltä, kun taas toisinaan piehtaroin omassa erinomaisuudessani. En suuremmin suunnittele tarinoitani etukäteen enkä osaisi suunnitellakaan, joten kirjoittaessani kohtaan ne vastaavasti kuin lukija kohtaa ne lukiessaan.
Työskentelyotettani on siis osuvampaa kuvata intuitiiviseksi ja innoittuneeksi kuin insinöörimäisen etukäteisharkitsevaiseksi. Varsin usein luon tavalla tai toisella mystillisen toismaailmallisia ja useimmiten synkkäsävyisiä tekstejä: kirjoitan petoja kuhisevista metsistä, ydinsodan jälkeisistä sodista ja vuosituhantisten neuvostojen kokoontumisista.
Miksi kirjoitat proosaa? Kirjoitatko muita lajeja kuten näytelmiä, runoja tai esseitä?
Kirjoitan, koska en osaa olla kirjoittamattakaan. Parhaimmillaan proosailu sallii minun jättää kulloisenkin ajan ja paikan taakseni ja saavutan miellyttävältä tuntuvan flow-tilan. Kirjoittaminen tuntuu itsetarkoituksellisen tärkeältä, minkä lisäksi on antoisaa tehdä jotain sellaista, jossa koen olevani hyvä ja kehityskelpoinen. Tavoitteenani on ennen pitkää saada kirjoja julkaistuksi. Runoja rustailen toisinaan, minkä lisäksi kirjoitin useammalla kielellä hieman laululyriikkaa silloin, kun vielä ehdin tehdä musiikkia. Tsekkaa Spotifysta Apodictia, jos uumoilet semikristillisen kirkonpolttomusiikin maistuvan.
Raadin mukaan kilpailutyössäsi ”tarkat havainnot ja hiottu kieli tekevät lukukokemuksesta ehdottoman viihdyttävän.” Kerro hieman kilpailutyöstäsi ja sen kirjoittamisesta. Minkälaista kaunokirjallista tekstiä lähdit kirjoittamaan ja minkälainen siitä tuli?
Kyse on omaelämänkerrallisesta, humoristis-itseironisesta novellista, jota on yksityiskohtien osalta kärjistetty – oikeasti kyse ei ollut ensitreffeistä, joskin vaimoni oli kohtalokkaan opiskelijalounaan aikaan hädin tuskin tyttöystäväni. On itselleni melko epätyypillistä, että tarinassa tai sen tapahtumapaikassa ei ole mitään arkitavallisuudesta poikkeavaa, mutta teksti on tästä riippumatta yksi omista suosikeistani. Alunperin aloin kirjoittaa sitä aivan toista kisaa varten, mutta tuolloin totesin heti kättelyssä, ettei annettu sivumäärä riittäisi. Novellista tuli kuitenkin juuri sopivan mittainen J. H. Erkon kisaa varten, kun kuukausia myöhemmin kirjoitin sen loppuun.
Tekstinäyte
Kävelin A-rapun ovesta pihalle, porttikongista kadulle. Katu vietti alas, ja valuin sen mukana kohti kampusta. Matkalla mietin Puolassa elävää jänistä, joka osasi ihmeellisellä tavalla puhua ihmiskieltä. Pahaksi onnekseen tuo jänis ei kuitenkaan puhunut puolaa, vaan cherokeeta, jota yksikään ihminen tuhansien kilometrien säteellä ei ymmärtänyt. “Osda svhiyeyiditlv, dagwado Savanukahwn”, vaaleanruskea Savanukahwn kertoi ja katsoa tapitti puistonpenkillä istuvaa mummoa tummilla silmillään, mutta hämmästynyt rouva ei ymmärtänyt. Mitä sitten tapahtui, sitä en osannut vielä sanoa, koska en ollut kirjoittanut pidemmälle. En tiennyt, miten tarina jatkuisi, mutta jatkua sen pitäisi.
Ajankohtaista
J.H. Erkon kirjoituskilpailu etsii lahjakkaita nuoria proosakirjailijoita
J.H. Erkon kirjoituskilpailu 2024 on nyt avoinna – tekstilajina on proosa ja kilpailuaikaa 31.3.2024 asti!
J.H. Erkon kilpailu järjestetään tänä vuonna 68. kerran, ja sen tarkoitus on löytää lahjakkaita ja kiinnostavia julkaisemattomia kirjoittajia ja auttaa heitä eteenpäin kirjallisella urallaan.
Kilpailuun voivat osallistua vuonna 1994 syntyneet ja sitä nuoremmat kirjoittajat. Kilpailuun osallistutaan sähköisesti täyttämällä ilmoittautumislomake, joka on auki 31.3.2024 klo 23:59 saakka.
Vuoden 2024 raadissa toimivat kirjailija Anu Kaaja, kirjailija Markku Paasonen, toimittaja-tutkija Taija Roiha sekä Kallion lukion opiskelija Syksy Tanninen. Kaikki kilpailutekstit lukee erillinen esiraati, jonka asettaa Nuoren Voiman Liiton hallitus.
J.H. Erkon kirjoituskilpailun ensimmäinen sija palkitaan 1 000 euron, toinen sija 700 euron ja kolmas sija 500 euron palkinnoilla. Palkintosijalle saatetaan valita yksi tai useampi palkittu käsikirjoitus. Palkintojen lisäksi jaetaan raadin valitsema määrä kunniamainintoja. Kilpailussa sijoittuneille ja kunniamaininnan saaneille tarjotaan yhteispalkinnoksi lyhyt kirjoittajakurssi alkuvuodesta 2025.
Kilpailuohjeet 2024
Toimita tekstilähetyksesi 31.3. klo 23.59 mennessä tällä lomakkeella: https://ilmoittaudu.nuorenvoimanliitto.fi/erkonkilpailu2024
1.Täytä tietosi lomakkeelle
Tietojasi ei käytetä tai tallenneta muuhun tarkoitukseen kuin kirjoituskilpailun osallistumisen kirjaamiseksi.
2.Tallenna kilpailutyösi
– Maksimisivumäärä kilpailutyössä on 15 sivua, mahdolliset kansilehdet lasketaan mukaan
– Sivu tarkoittaa yhtä A4-arkkia
– Fontti, fonttikoko ja riviväli voivat olla mitkä tahansa. Huomioi kuitenkin luettavuus.
– Mikäli kilpailutyösi koostuu useammasta lyhyestä tekstistä, laita tekstit samaan tiedostoon. Maksimiyhteispituus on 15 sivua.
– Tiedostomuoto PDF
– Tiedoston nimeksi nimimerkkisi
– Älä merkitse tiedostoon oikeita yhteystietojasi vaan itse keksimäsi nimimerkki ensimmäisen sivun ylälaitaan. Nimimerkki voi olla mikä tahansa sana/sanoja. Nimimerkin tarkoitus on varmistaa, etteivät raadin jäsenet tiedä kenen töitä lukevat. Nimimerkkejä ei julkaista.
– Ohjeista poikkeavat tekstit hylätään
3. Liitä kilpailutyösi mukaan lomakkeelle
4. Lähetä lomake, saat automaattisen vahvistuksen sähköpostiisi
Ongelmatilanteissa voit olla yhteydessä erkonkilpailu@nuorenvoimanliitto.fi. Esitäthän mahdolliset kysymykset hyvissä ajoin.
Kilpailutekstejä ei palauteta. Voittajatekstien mahdollisesta julkaisusta tiedustellaan palkituilta erikseen. Palkinnot jaetaan lokakuussa 2024 Helsingin kirjamessuilla. Voittajiin otetaan yhteys henkilökohtaisesti syyskuun 2024 aikana.
PS. Haluatko palautetta teksteistäsi? NVL:n arvostelupalvelu palvelee osoitteessa https://nuorenvoimanliitto.fi/arvostelupalvelu
***
J.H. Erkon kirjoituskilpailun Usein kysytyt kysymykset
Mitä tarkoittaa ”proosa”?
Proosa voi tarkoittaa novelleja, lyhyempiä proosatekstejä, pienoisnovelleja, lyhytproosaa, jotain sarjamaista kokonaisuutta tai jopa proosarunoa. Voit itse päättää, mitä lähetät kilpailuun. Muoto saa olla myös proosan rajoja kokeilevaa. Lähetä vain kokonaisia kaunokirjallisia tekstejä, älä otteita tai lyhennelmiä.
Voiko osallistua useilla nimimerkeillä?
Vastaus: Ei voi, kilpailuun osallistutaan vain yhdellä kilpailutyöllä ja nimimerkillä.
Voiko nimimerkki olla taiteilijanimi? Voiko osallistua taiteilijanimellä?
Vastaus: Nimimerkki voi olla mikä tahansa, eikä nimimerkkisi ole missään vaiheessa julkinen tieto. Osallistuessasi kilpailuun sinun pitää ilmoittaa oikea nimesi. Nimeäsi ei julkaista missään ilman lupaasi.
Tyttäreni on 14-vuotias. Voiko hän osallistua?
Vastaus: Totta kai. Kilpailussa ei ole alaikärajaa. Yläikäraja on 30 vuotta.
Saako 15 sivun lisäksi olla kansilehti? Pitääkö olla kansilehti?
Vastaus: Ei, kansilehtien ja vastaavien tulee sisältyä 15 sivuun. Kansilehteä ei periaatteessa tarvita mihinkään, mutta sellainen voi harkintasi mukaan kuulua kokonaisuuteen, jos niin haluat.
Saako laittaa useita erillisiä tekstejä samalle sivulle ja onko niiden pituutta rajattu? Pitääkö kilpailutyön olla yhtenäinen teos?
Vastaus: Yksittäisten tekstien pituutta ei ole rajattu – kunhan lähetyksen sivumäärä on maksimissaan 15, on kaikki kunnossa. Huomioithan kuitenkin, että lyhyempiä tekstejä ei saa laittaa useita sivulle.
Laitetaanko mahdolliset useat tekstit erikseen vai yhtenä liitteenä?
Vastaus: Yhtenä tiedostona, kiitos.
Tekstejäni on julkaistu antologiassa ja lehdessä. Voinko osallistua?
Vastaus: Kyllä voit! Osallistua voit, jos sinulla ei ole kustantamon julkaisemaa kaunokirjallista teosta julkaistuna. Omakustanteet eivät ole este osallistumiselle. Omakustanteella tarkoitetaan julkaisua, jonka julkaisemisesta olet maksanut julkaisijalle tai kirjapainolle. Jos tekstejäsi on julkaistu antologioissa tai lehdissä tai muissa medioissa, voit osallistua. Jos olet julkaissut tekstejäsi sosiaalisen median tileilläsi, voit osallistua.
Huomioithan kuitenkin, että tekstejä, jotka kuuluvat kilpailutyöhösi, ei kuitenkaan saa olla julkaistu näissäkään kanavissa, edes nimimerkillä tai taiteilijanimellä.
Millä kokonaisuudella voi osallistua? Mitä tarkoittaa, että teksti on julkaistu?
Vastaus: Kilpailutyösi ei saa sisältää tekstejä, jotka on julkaistu jossain julkisesti. Älä siis sisällytä kilpailukokonaisuuteen tekstejä, jotka on jo julkaistu esimerkiksi lehdessä tai muussa mediassa, antologiassa tai sosiaalisessa mediassa. Jos olet tehnyt postauksen omiin somekanaviisi, lasketaan se julkaisuksi, ja silloin kyseinen teksti täytyy rajata pois kilpailutyöstä. Jos olet lähettänyt tekstisi yksityisviestinä vain rajatulle kaveripiirille esimerkiksi suljetussa Whatsapp-ryhmässä, voit lähettää sen kilpailuun.
On reilua kaikkia kohtaan, että tekstit ovat julkaisemattomia. Näin taataan myös tasapuolisuus raadin työskentelyssä, eli esimerkiksi se, että raadin jäsenet eivät ole sattuneet näkemään kilpailuun osallistuvaa tekstiä aikaisemmin ja näin pysty päättelemään osallistujan henkilöllisyyttä.
Mitä jos olen esittänyt tekstin jossain, kuten open micissa?
Vastaus: Jos olet esittänyt tekstisi yksityistilaisuudessa kuten syntymäpäivillä, voit osallistua kyseisellä tekstillä. Jos tapahtuma on ollut julkinen tilaisuus, kuten open mic, et voi lähettää samaa tekstiäsi kilpailuun.
Mitä raati arvostaa ja mihin raati kiinnittää huomiota?
Vastaus: Raadin kokoonpano vaihtuu vuosittain, joten yhtenäistä linjaa ei ole. Raati kannustaa kilpailijoita omaäänisyyteen ja oman ilmaisun tavoitteluun.
Voinko osallistua samalla tekstillä toiseen kilpailuun?
Vastaus: Kyllä voit.
Kenellä ovat tekijänoikeudet?
Vastaus: Vain ja ainoastaan sinulla. Kilpailun jälkeen olet vapaa päättämään tekstisi julkaisemisesta. Voittajien nimien ja tekstien julkaisuun kysytään myös aina erikseen lupa – ilman lupaa emme julkaise tekstejä tai nimeäsi missään.
Mikä on kilpailun tarkoitus?
Vastaus: Haluamme löytää lahjakkaita ja kiinnostavia kirjoittajia, joista kenties kehittyy kirjailijoita ja muita kirjoittamisen ammattilaisia.
J. H. Erkon kirjoituskilpailun voittajaksi Hermanni Härmälä
Vuoden 2023 J. H. Erkon kirjoituskilpailun on voittanut helsinkiläinen Hermanni Härmälä. Raadin mukaan Härmälän runoissa ”kokemuksellisuus, omalakinen suhde kieleen ja ekokriisiteeman käsittely yhdistyvät kiinnostavan nipistävästi toisiinsa”. Toiselle sijalle sijoittuivat Henri Parski Turusta ja Heini Hermunen Helsingistä, ja jaetulle kolmannelle sijalle Lassi Sippola Tampereelta ja Pyry Rämö Espoosta. J. H. Erkon kirjoituskilpailu järjestettiin tänä vuonna 67. kerran, kilpailulajina oli tänä vuonna runous. Kilpailuun osallistui 161 alle 30-vuotiasta kirjoittajaa. Palkinnot myönnettiin Helsingin kirjamessuilla Töölö-lavalla torstaina 26.10.2023. Kilpailuraadin muodostivat kirjailijat Mikael Brygger, Tiina Lehikoinen, Kallion lukion opiskelija Sade Alanko sekä raadin päätuomari, kirjailija Maria Matinmikko. J. H. Erkon kirjoituskilpailuun voivat osallistua alle 30-vuotiaat kirjoittajat, jotka eivät ole vielä julkaisseet esikoisteostaan. Ensimmäinen palkinto on arvoltaan 1000 euroa, jaettu toinen sija 350 euroa ja jaettu kolmas sija 250 euroa. Kilpailua järjestävät yhteistyössä Suomen Nuoriso-opisto, Suomen Nuorisoseurat ja Nuoren Voiman Liitto. Tutustu kirjoittajiin ja heidän töihinsä Nuoren Voiman Liiton sivuilla!
***
UKK Kysymyksiä, joita Erkon kirjoituskilpailuun osallistuvat ovat esittäneet. Tekstiä päivitetty 5.1.2023 Mitä tarkoittaa lyhytproosa? (Kysymys koskee kilpailukausia, joiden lajina on proosa.) Vastaus: Lyhytproosa voi tarkoittaa novelleja, lyhyempiä proosatekstejä, sarjamaista kokonaisuutta tai proosarunoa lähelle tulevia tekstejä. Voit itse päättää, ja muoto saa olla myös kokeilevaa. Voiko osallistua useilla nimimerkeillä? Vastaus: Ei voi, kilpailuun osallistutaan vain yhdellä kilpailutyöllä ja nimimerkillä. Voiko nimimerkki olla taiteilijanimi? Voiko osallistua taiteilijanimellä? Vastaus: Nimimerkki voi olla mikä tahansa, eikä nimimerkkisi ole missään vaiheessa julkinen tieto. Osallistuessa kilpailuun sinun pitää ilmoittaa oikea nimesi. Nimeäsi ei julkaista missään ilman lupaasi. Tyttäreni on 14-vuotias. Voiko hän osallistua? Vastaus: Tottahan toki. Kilpailussa ei ole alaikärajaa. Yläikäraja on 30 vuotta. Saako 15 sivun lisäksi olla kansilehti? Pitääkö olla kansilehti? Vastaus: Ei, kansilehtien ja vastaavien tulee sisältyä 15 sivuun. Kansilehteä ei periaatteessa tarvita mihinkään, mutta sellainen voi harkintasi mukaan kuulua kokonaisuuteen, jos niin haluat. Saako laittaa useita erillisiä tekstejä samalle sivulle ja onko niiden pituutta rajattu? Pitääkö kilpailutyön olla yhtenäinen teos? Vastaus: Kilpailutyö voi sisältää useita toisistaan erillisiä tekstejä. Yksittäisten tekstien pituutta ei ole rajattu – kunhan lähetyksen sivumäärä on maksimissaan 15, on kaikki kunnossa. Lyhyempiä tekstikokonaisuuksia ei tule laittaa useita samalle sivulle. Laitetaanko mahdolliset useat tekstit erikseen vai yhtenä tiedostona? Vastaus: Yhtenä tiedostona. Tekstejäni on julkaistu antologiassa ja lehdessä. Voinko osallistua? Vastaus: Kyllä voit! Osallistua voit, jos sinulla ei ole kustantamon julkaisemaa kaunokirjallista teosta julkaistuna. Omakustanteet eivät ole este osallistumiselle. Omakustanteella tarkoitetaan julkaisua, jonka julkaisemisesta olet maksanut julkaisijalle tai kirjapainolle. Jos tekstejäsi on julkaistu antologioissa tai lehdissä tai muissa medioissa, voit osallistua. Jos olet julkaissut tekstejäsi sosiaalisen median tileilläsi, voit osallistua. Huomioithan kuitenkin, että tekstejä, jotka kuuluvat kilpailutyöhösi, ei kuitenkaan saa olla julkaistu näissäkään kanavissa, edes nimimerkillä tai taiteilijanimellä. Millä kokonaisuudella voi osallistua? Mitä tarkoittaa, että teksti on julkaistu? Vastaus: Kilpailutyösi ei saa sisältää tekstejä, jotka on julkaistu jossain julkisesti. Älä siis sisällytä kilpailukokonaisuuteen tekstejä, jotka on jo julkaistu esimerkiksi lehdessä tai muussa mediassa, antologiassa tai sosiaalisessa mediassa. Jos olet tehnyt postauksen omiin kanaviisi, lasketaan se julkaisuksi, ja silloin kyseinen teksti täytyy rajata pois kilpailutyöstä. Jos olet lähettänyt tekstisi yksityisviestinä vain rajatulle kaveripiirille esimerkiksi suljetussa Whatsapp-ryhmässä, voit lähettää sen kilpailuun. On reilua kaikkia kohtaan, että tekstit ovat julkaisemattomia. Näin taataan myös tasapuolisuus raadin työskentelyssä, eli esimerkiksi se, että raadin jäsenet eivät ole sattuneet näkemään kilpailuun osallistuvaa tekstiä aikaisemmin ja näin pysty päättelemään osallistujan henkilöllisyyttä. Mitä jos olen esittänyt tekstin jossain, kuten open micissa? Vastaus: Jos olet esittänyt tekstisi yksityistilaisuudessa kuten syntymäpäivillä, voit osallistua kyseisellä tekstillä. Jos tapahtuma on ollut julkinen tilaisuus, kuten open mic, et voi lähettää samaa tekstiäsi kilpailuun. Mitä raati arvostaa ja mihin raati kiinnittää huomiota? Vastaus: Raadin kokoonpano vaihtuu vuosittain, joten yhtenäistä linjaa ei ole. Raati kannustaa kilpailijoita omaäänisyyteen ja oman ilmaisun tavoitteluun. Voinko osallistua samalla tekstillä toiseen kilpailuun? Vastaus: Kyllä voit. Kenellä ovat tekijänoikeudet? Vastaus: Vain ja ainoastaan sinulla. Kilpailun jälkeen olet vapaa päättämään tekstisi julkaisemisesta. Voittajien nimien ja tekstien julkaisuun kysytään myös aina erikseen lupa – ilman lupaa emme julkaise tekstejä tai nimeäsi missään. Mikä on kilpailun tarkoitus? Vastaus: Haluamme löytää lahjakkaita ja kiinnostavia kirjoittajia, joista kenties kehittyy kirjailijoita ja muita kirjoittamisen ammattilaisia.
Kilpailua järjestämässä
