Palkitut

Mistä tunnistaa kaunokirjallisen lahjakkuuden? Meille tulee helposti mieleen monia tuntomerkkejä. Tällaiset tekijät viljelevät hyvää tyyliä, kertovat kiehtovia tarinoita, hahmottelevat uskottavia henkilökuvia ja saavat luistavaan juoneen sommiteltua hengästyttäviä käänteitä. Mitä pitempään pohdiskelemme, sitä enemmän ansiokkaita ominaisuuksia voi luetella.

Hyviä kirjoittajia on paljon, suomalaiset ovat intohimoista kirjoittajakansaa ja koulutustaso on korkea. Niinpä J.H.Erkon kirjoituskilpailuun tulee aina kosolti hyvätasoisia novelleja, jotka ovat huolellisesti viimeisteltyjä. Mutta miten tunnistaa todellinen kirjallinen lahjakkuus? Sitä tällaisen kilpailun raati joutuu ehtimiseen pohtimaan.

Parhaatkin kirjoittajat käyttävät toki näitä samoja suomen kielen sanoja, heidän tarinoissaan ja kuvatuissa ihmiskohtaloissa on paljon tutunomaista.

Todellisen kirjallisen lahjakkuuden novelleihin sisältyvät kaikki hyvät ominaisuudet, mutta lisäksi niissä on jotain määrittelemätöntä, jotain mistä emme osaa sanoa, miksi se tehoaa meihin. Parhaiden tarinoiden pariin meitä vetää jokin lumo, jonka alkuperä on mysteeri.

Niinpä täytyy todeta, että todellista lahjakkuutta ei pysty etukäteen määrittelemään. Tulee joku erinomainen kirjoittaja, joka ällistyttää meidät sillä miten kuvaa todellisuutta. Hänet palkitaan, hän julkaisee kirjan ja hänen lukijansa ovat ihastuksissaan. Vasta jälkikäteen, kun on asiaa tarpeeksi eritelty, voidaan sanoa, mistä hänen lahjakkuutensa koostuu.

J.H.Erkon kirjoituskilpailu järjestettiin nyt 48. kerran, ja lajina olivat novellit. Kilpailu kerää nuorten kirjoittajien parhaimmistoa vuosi vuoden jälkeen ja se on säilyttänyt arvostetun asemansa. Tällä kertaa Erkon novellikilpailun osallistui yhteensä 303 kirjoittajaa, joista raati valitsi kolme palkittavaa ja kolme kunniamaininnan saavaa.

1. Kaisu Tuomaala (s. 1974, kotipaikka pitkään Kokkola, asuu nykyisin Turussa, jossa toimii kuvaamataidon opettajana) 2 500 euroa

Kaisu Tuomaalan novellien henkilöt ovat anonyymejä, tapahtumat pieniä liikahduksia, hetkiä jotka ovat kesken ja valmiita samalla kertaa. Valon, veden, puiden ja lintujen perilyyrinen symboliikka kuuluu novellien maailmaan, joka on täynnä merkitystä. Hiljaisena ja lyyrisenä Tuomaalan proosa tuo mieleen Raija Siekkisen novellitaiteen.

2. Antti Ritvanen (s. 1976 Espoossa, kotipaikka Helsinki, kuuluu Nobelistiklubiin, opiskelee Helsingin yliopistossa psykologiaa, kotimaista kirjallisuutta ja filosofiaa) 1.700 euroa

Antti Ritvasen vähäeleisissä mutta tiheissä novelleissa lapsi näkee suuria asioita, tragedioita, joita ei kuitenkaan tuoda osoitellusti esille. Minäkerronnan taitajana Ritvanen on Antti Hyryn perillinen.

3. Jarno Siekkinen (s. 1974 Muhoksella, kotipaikka Ivalo, käynyt ammattikouluja laidasta laitaan ja toiminut lukuisissa ammateissa; nykyisin harjoittelijana Inarilainen-lehdessä; käynyt joitakin kirjoittajakursseja, mm. WSOY:n stipendiaattikurssin) 1.000 euroa

Jarno Siekkisen karkeissa, melkeinpä räävittömissä tarinoissa käänteet heittelevät rajusti ja elämä näyttää raadollisen puolensa. Mutta kovia kohtaloita pehmentää huumori, ja kerronnan ytimestä löytyy kumminkin se inhimillisyys.

Jermu Koskinen (s. 1976 Ylihärmässä, käynyt koulunsa Lahdessa, opiskelee humanistisia aineita, mm. luovaa kirjoittamista Turun yliopistossa)

Jermu Koskinen kuvaa terävästi leikkaavissa novelleissaan selittelemättömän groteskia maailmaa ja hakee absurdin rajoilta merkitystä, jonka löytymisestä ei ole varmuutta.

Riina Leskelä (s. 1977 Kokkolassa, kotipaikka Helsinki, töissä Yleisradiossa)

Riina Leskelä kirjoittaa yksinäisyydestä, ihmisen perusahdistuksesta, toivosta ja unista. Novellien muoto on fragmenttimainen, sisältö usein filosofinen, tuttua outouttava.

Tuukka Välimäki (s. 1981 Tampereella, opiskelee Turun yliopistossa uskontotiedettä, filosofiaa ja luovaa kirjoittamista)

Tuukka Välimäki vie nostalgisiin menneiden vuosikymmenien tunnelmiin ja palaa työläiskirjallisuuden lähteille. Perheen voimakentässä isän ja pojan suhde nousee keskeiseksi.

fil.toht., kirjailija Tero Liukkonen, fil.toht., kirjallisuudentutkija Liisa Enwald ja fil.lis., kriitikko Pirkko Heikkinen

Tammikuun loppuun 2004 mennessä saapuneet 303 lähetystä eli noin 1 200 novellia luki Mikkelin ammattikorkeakoulun lehtori ja kilpailun sihteeri Pirkko Heikkinen. Hän pudotti pois noin 3/4 teksteistä. Jatkoon kohti Helsinkiä läksi n. 100 lähetystä. Tero Liukkonen ja Liisa Enwald lukivat työt ja laativat oman paremmuusjärjestyksensä. Kaikki kolme lukijaa kokoontuivat Villa Kivessä ja ratkaisivat kilpailun yhteisymmärryksessä.

Raatilaiset käsittelivät tekstejä tietämättä kirjoittajista muuta kuin nimimerkit ja kirjekuorien leimoista näkyvät paikkakunnat. Yhä vieläkään muitten kuin voittaneiden kuuden henkilötietoja ei ole selvitetty. Kirjeitä tulee hyvin runsaasti Turun tienoilta, Helsingistä ja Jyväskylästä. Itä-Suomi on hyvin edustettuna, Oulun ja Lapin lääni samoin.